Voi että, sain minä ne sivut auki tammikuun puolella. Ystävänpäiväksikin ehtii vielä tilata vaikka mitä ihanaa! Ja tänään sain vielä valmiiksi ensimmäisen ”yleisön pyynnöstä” -tuotteen, eli onnenpäiväkalenterin seinäkalenterina.

Ihanhan tässä melkein tuntuu siltä, että olen pysynyt aikataulussa! Aika hyvä fiilis, vaikka päivät ovatkin olleen kilometrin mittaisia ja joskus ainakin kahden. Olen käynyt hyvin pitkälle energiajuoman avulla, mikä tarkoittaa sitä että kun olen saanut työpäivän päättymään klo 21, mietin vielä aamukolmelta, että milloinkahan se uni tulisi.

Vaan ei haittaa. Nautin ihan koko ajan. Tai ainakin melkein. Käytin sen mahan möykyn lääkärissä ja se onneton lääkäri löysi sen saman möykyn. Siitä lähti tutkimusrumba, joka päättyy tuomioon ensi viikolla. Kyllä se pelottaa – ei muuten, mutta kun just nyt kaikki on niin kivaa!

Padma-Lakshmi by Jonathon Earl Bowser

Niin kuin nyt tänäänkin. Oikeesti. Itselleni antama kolmen kuukauden deadline on melkein lopussa, eikä kaikki suinkaan ole vielä ihan niin valmista kuin olisin halunnut, vaikka hyvin kaikki on käyntiin lähtenyt. Rahapussista melkein pohja paistaa kuitenkin. Tai siis ei edes melkein. No mutta, kukas jumalattariin uskoisi, jos en minä itse, ja muistutin Lakshmia, hindulaista vaurauden jumalatarta kädessäni olevasta korusta ja siitä, että hänellä on siinä ihan erityinen tehtävä huolehtia minun vauraudestani.

No kuulepas tätä! Verottaja juuri minulle ilmoitti, että olen maksanut niin paljon ylimääräistä alvia ostaessani kaikki nämä tuotantolaitteet, että saankin vielä tämän kuun lopussa niistä palautusta! Ja se virkailija oli vielä tosi ihana, kerroin jumalattarista ja hän oli aidosti innoissaan ideastani, piti sitä todella hyvänä ja toivotti lämpimästi onnea ja menestystä.

Siis eikö ole ihmeellistä? Jumalattaret tekevät verovirastostakin ihanan!

Suosittelen!